sunnuntai 11. kesäkuuta 2017

Katsaus tulevaan kotimaiseen elokuvaan

Tällä viikolla somessa kaveri jakoi Oktober-tuotantoyhtiön Baby Jane -elokuvan casting-kutsua ja myöhemmin Tämän kylän homopojan blogista luin tuoreesta Pihalla-indieleffasta. Joten ajattelin itsekin kirjoittaa hieman tulevasta kotimaisesta tarjonnasta.

Baby Jane


Baby Jane perustuu siis Sofi Oksasen vuonna 2005 ilmestyseen romaaniin. Ohjaajana on dokumenteistaan Säilöttyjä unelmia ja Kuun metsän Kaisa tunnettu Katja Gauriloff, jolle kyseessä on ensimmäinen pitkä fiktio-ohjaus. Elokuvan tiedotteessa Gauriloff kertoi tienneensä heti kirjan luettuaan haluavansa tehdä siitä elokuvan. Hanke sai huhtikuussa Elokuvasäätiöltä tuotantotuen ja ensi-iltaa suunnitellaan loppuvuoteen 2018.

Casting-ilmoitusta jakanut apulaisohjaaja Katri Aksola kirjoitti saatesanoissaan: "Jotta Helsingin LGBT-skene näyttäisi aidolta, paikalle pitää saada karismaattisia hahmoja ja tietenkin ihan tavallisen näköisiäkin ihmisiä." Näyttelijävalinnoista en löytänyt vielä tietoa. Jäämme jännittämään, millaisen skenekuvan tekijäryhmä saa aikaan!

Pihalla


Pihalla-elokuva, jota ulkomailla levitetään nimellä Screwed, sen sijaan on jo valmis ja saamassa ensi-iltansa San Franciscon Frameline-festivaalilla. Se on hyvä saavutus, sillä kyseessä on pitkäikäisin ja arvostetuin queer-elokuvafestivaali. (Suomesta mukana on myös Tom of Finland.)

Trailerin perusteella kyseessä on kesäinen nuorisoelokuva, melko tavanomaiselta vaikuttava kasvutarina. Ohjaaja kertoo elokuvan nettisivuilla ammentaneensa käsikirjoittajaparinsa kanssa omista kokemuksistaan, mikä kuulostaa lupaavalta. Moni suomalainen homorepresentaatio on tuntunut kovin ulkokohtaiselta. Tuotantoyhtiön Youtube-kanavalla voi fiilistellä myös lyhyiden klippien kautta elokuvan tunnelmaa.

Kyseessä on indie-tuotanto eli varmasti aika pienillä resursseilla ovat liikenteessä, mikä tarkoittaa että levityskin lienee pienimuotoista. Suomen näytöksistä en löytänyt vielä tietoa. Rakkautta & Anarkiaa -festivaaleillahan on viime vuosina nähty valikoima indie-tuotantoja, tai viimeistään Vinokinon luulisi kiinnostuvan tästä.

Tämä hetki kaislikossa / A Moment in the Reeds


Maaliskuussa julkaistiin teaseri Tämä hetki kaislikossa -nimisestä indie-elokuvasta. Kesäinen järvimaisema ainakin yhdistää Pihalla-elokuvaan. Tuolloin tekijät mainostivat olevansa "Finland's first-ever independent LGBT film", mutta Pihalla taisi nyt viedä pidemmän korren, sillä tietojeni mukaan Tämä hetki on vielä jälkituotantovaiheessa.

Elokuvan nettisivuilla kerrotaan juonesta: ulkomailla opiskellut Leevi palaa Suomeen ja kohtaa syyrialaisen Tareqin, seurauksena romanssi. Turvapaikanhakijan tarinan tuominen elokuvaan lisää ajankohtaisuutta. Toivotaan, että tämänkin näytöksistä voi mahdollisimman pian tiedottaa lisää.

Lauri Mäntyvaaran tuuheet ripset


Isomman rahan elokuvista (eli Elokuvasäätiön tukemista) pitkään aikaan kiinnostavin on Hannaleena Haurun esikoispitkä Lauri Mäntyvaaran tuuheet ripset, joka on tulossa teattereihin 28.7. Teaseri on katsottavissa täällä. Elokuvan ympärille on rakennettu myös kunnianhimoinen markkinointikampanja – tai ehkä pikemminkin jonkinlainen extended universe? – johon kuuluu mm. hahmojen Instagram-profiileja ja monia sometuohtumaan asti huijannut Scandinavian Geisha School -parodiasivusto.

Teaserin lisäksi olen nähnyt elokuvasta kolme kohtausta ennakkobileissä. Hauru kertoi halunneensa elokuvassa yhdistää actionia ja romanttista komediaa, mutta uudistamalla samalla lajityyppien pölyttyneitä asenteita. Ytimessä on päähenkilöiden Sadun ja Heidin ystävyys – eikä tyttöjen ja naisten välisestä ystävyydestä todellakaan ole liikaa elokuvia! En osaa sanoa vielä, onko elokuvassa kovastikaan queeria, mutta ainakin hyvää feminististä menoa uskallan odottaa. Tykkään kovasti elokuvan somematskun rouheasta estetiikasta.

Miami


Heti seuraavalla viikolla 4.8. Tuuheiden jälkeen teattereihin on tulossa toinen kovasti odottamani elokuva, Zaida Bergrothin (Hyvä poika, Skavabölen pojat) kolmas pitkä elokuva Miami. Ihastelin jo alkuvuodesta teaserin fiilistä, traileri lisäsi odotuksia. Jos ei naisten välisestä ystävyydestä ole usein valkokankaalla kerrottu, niin eipä sisaruussuhteistakaan. Rikoselokuva lajityyppinä on myös hyvin äijämaineessa ja kaipaa tuulettamista.

Ilahdun aina, kun elokuvissa käytetään uusia naamoja. Arvelen, että Miamissa toimii toimii hyvin Suomen ehkä suurimman (nais)tähden Krista Kososen roolitus karismaattiseksi tanssijaksi ja tuntemattomamman Sonja Kuittisen valinta "tavis"-siskon roolin.

***

Tällä viikolla muuten julkaistiin Cuporen tutkimus naistekijöistä ja elokuvarahoituksesta Suomessa, se on tuosta linkistä ladattavissa ilmaiseksi. Luvut ovat selvät: tasa-arvo ei toteudu elokuvarahoituksessa. Konkreettisia tekoja odotetaan nyt paitsi rahoittajilta ja tilaajilta myös tuotantoyhtiöiltä.

Myös me katsojat voimme osaltamme olla tukemassa monaisempaa elokuvakulttuuria jalkautumalla elokuvateattereihin, silloin kun sinne harvoin saadaan nais- ja queer-tarinoita. Ja mielellään vielä ensi-iltaviikonloppuna, sillä hyvä tulos avausviikonloppuna voi auttaa elokuvan leviämistä ja pysymistä saleissa pidempään.