lauantai 13. elokuuta 2016

Pinkkiä ja naisohjaajia Espoo Cinéssä 19.–28.8.

Perjantaina 19.8. alkava Espoo Ciné on jälleen tägännyt elokuviaan ja queer-tarjonta löytyy tunnisteella #pink.

Kahdeksasta elokuvasta olen nähnyt kaksi. Catherine Corsinin Summertime (La belle saison, 2015) kuvaa ranskalaista feminismiä 1970-luvulla ja kahta naista, jotka rakastuvat aktivismin tuoksinnassa. Elokuva edustaa lajia, joka yhdistetään usein Espoo Cinéen: pienimuotoista, ei järisyttävää mutta varsin kelvollista eurodraamaa. Erityisesti nuori Izïa Higelin (s. 1990) oli jotenkin mukavan reipas roolissaan.

Itävaltalainen Tomcat (Kater, 2016) voitti tämän vuoden Berlinalessa Teddy-palkinnon, joka on ehkäpä merkittävin queer-elokuvan palkinto maailmassa. Ja se on kyllä hyvä. Porvarillista parisuhdetta ja rakkauden anatomiaa luotaava elokuva toi minulle eniten mieleen Ruben Östlundin nerokkaan Turistin.

Näkemättä olevista odotan ainakin Hong Khaoun palkittua melodraamaa Lilting (2014), jossa Ben Whishaw'n esittämä Richard yrittää saada yhteyden kuolleen miesystävänsä äitiin.

Pink-elokuvien ulkopuolelle on jäänyt – ehkä vahingossa? – pari elokuvaa. Esen Işıkin ohjaamassa elokuvassa Dog (2015) esittelytekstin mukaan "transsukupuolinen prostituoitu haikailee rakastamansa miehen perään". Kuulostaa aika väsyneeltä idealta, mutta en ole elokuvaa itse vielä nähnyt.

Esittelytekstin perusteella myös itävaltalaisdokumentti Whatever Happened to Gelitin (2016) tarjoaa melko queeriä kamaa: elokuvassa muistellaan neljän homomiehen "tabuja kaatavaa" performanssiryhmää. Jonkinasteista pervoilua lienee tarjolla myös seksuaaliseja fetissejä tarkastelevassa espanjalaiskomediassa Kiki, Love to Love (2016).

Pink-elokuvien ulkopuolelta voin suositella kreikkalaisen Athina Rachel Tsangarin miehisyystutkielmaa Chevalier (2015), jossa lajityyppinä on absurdi komedia. Sopii myös karvaisen mieskauneuden ihailijoille (tosin mitään eksplisiittisen seksuaalista sisältöä elokuvassa ei siis ole).

Naisohjaajista täytyy nostaa esiin myös Lucile Hadžihalilović, jonka edellisestä elokuvasta, loistavasta Innocencestä (2004) on vierähtänyt jo tovi aikaa. Uusi Evolution (2015) vaikuttaa esittelyn perusteella jatkavan Innocencen jalanjäljissä mystisellä, kiehtovalla tunnelmalla.

Muutenkin naisohjaajat ovat Espoo Cinéssä hyvin edustettuna: avajaiselokuvana nähdään Maren Aden komedia Toni Erdmann (2016) ja ohjelmistossa on elokuvia mm. Pernilla Augustilta, Paula Ortizilta, Najwa Najjarilta, Doris Dörrieltä ja Francesca Archibugilta.