Yle Teema näyttää 31.7.–28.8. espanjalaisen Pedro Almodóvarin elokuvia. Seksuaalisuutta ja ihmissuhteita queer-näkökulmasta tutkiva Almodóvar on ollut suosittu Suomessa: hänen elokuvansa ovat saaneet yleensä teatterilevityksen (viimeisimpänä mainio seksikomedia Matkarakastajat vuodelta 2013) ja televisiossakin niitä on nähty kohtuullisin väliajoin. Minulle Almodóvar oli ensimmäisiä eurooppalaisia ohjaajasuosikkeja juuri televisioesitysten ansiosta.
Tänään perjantaina nähtävä Lihan värinä (Carne trémula, 1997) oli ensimmäinen hänen ohjaamansa elokuva, jonka näin elokuvateatterissa. Se on siitä harvinainen Almodóvarin elokuva, että se perustuu kirjalliseen lähteeseen, Ruth Rendellin romaaniin Live Flesh. Luin kirjan joitakin vuosia sitten ja ero käsittelyssä on huomattava: Almodóvar tuntuu paljon armeliaammalta päähenkilö Victoria kohtaan – Rendell on ikävän porvarillinen ja kova. Almodóvarin elokuvissa on aina ihastuttanut empaattisuus: jokainen ihmiskohtalo on elokuvan ja ymmärtämisen arvoinen.
Lihan värinä on tämänkertaisen sarjan vanhin elokuva. Elokuun puolella esityksensä saavat menestyksekäs ja rakastettu Kaikki äidistäni (1999), lapsuuskuvaus Huono kasvatus (2004), mielestäni Almodóvarin heikoimpiin suorituksiin lukeutuva Volver (2006) sekä hurja trilleri Iho jossa elän (2011). Elokuvat eivät jää Areenaan katseluun.
Almodóvarin seuraava projekti Silencio on IMDb:n mukaan kuvausvaiheessa ja valmistumassa ensi vuonna.
Helsingin queer-feministisessä elokuvablogissa annetaan vinkkejä pääkaupunkiseudun elokuvatapahtumiin queer-feministisestä näkökulmasta. Tällä hetkellä päivitän blogia aika harvakseltaan. Palautetta voi antaa Facebookissa: fb.com/hqfeb
